12/29/2014

TEIT MINUSTA VIIMEIN HAAVOITTUVAN

IMG_8090m IMG_8122j IMG_8152m IMG_8142j IMG_8216m IMG_8205m Niin kaunis pakkaspäivä. Paljon punaisia poskia ja jäätymistä kuvaamisen parissa. Ihana ystävän nauru ja paljon mukavia suunnitelmia edessä. Silti olen haikea, mutta myös onnellinen.

Kuunnellen hiljaisuuden ääntä tajusin voiman huutavan sisälläni repien kahti herätyksen. En tahtonut ymmärtää todellisuutta tuoden surun. Olit poissa. Liian kauan vein sinulta pois, tuotin raskaita päiviä ja haikeita hymyjä. Olin liian rikkinäinen tuottamaan rakkauden tunteen sydämeeni. En haluaisi päästä irti sinusta, en koskaan. Onneksi tiedän että et lähde, vaan jäät ikuisesti luokseni. Vihdoin tiedän miltä kipu sydämmessä tuntuu ja kun taakka vääryydestä vierii pois. Kaiken sen olet jaksanut katsoa, kaiken olet nähnyt. Ja nyt menet. Onnellinen kun niin olet, saan minäkin kokea vapauden sisälläni. Teit minusta viimein haavoittuvan niinkun minä tein sinusta. kiitos.

12/27/2014

Todellisempi kuin koskaan

image1 (2) image1 (3) IMG_8052m IMG_8004j image2 
"Miten joku voi iskeä niin voimakkaasti suoraan sydämmeen, suoraan minuun ja siihen hetkeen minkä omistin mutkittomin aikein. Koin onnellisuuden ja kivun samassa hetkessä myötäillen sitä miltä rakkaus sinuun tuntui. Valta vei voiman, kunnia hetken kahliten sinut minun luokseni. Jäisitkö iäksi vai katoaisitko äärettömään loputtomuuteen. Olinko valmis kääntämään avainta lukossa, heittämään avaimen niin kauas että vain rikoksen aikein sen etsisin ja avaisin meidät vapaiksi. Valmiimpi kuin ennen, todellisempi kuin koskaan. "